Kotiäitikomennus

Kesäkuu on alkanut Unkarissa hieman epävakaisena. Olen käyttänyt usein vertausta tyypilliseen Suomen kesäsäähän, ja se kyllä pätee edelleen. Merkittävänä erona kuitenkin se, että täällä nämä kesäsäät satunnaisine hellejaksoineen ovat jatkuneet jo maaliskuulta asti. Useimpina päivinä vähintään hivotaan kahtakymmentä astetta (ja vielä useammin se ylittyy kevyesti), mutta sekaan mahtuu myös pilvisempiä ja sateisiakin päiviä. Kuten tänään, minkä johdosta sainkin hyvän tekosyyn keittää kupillisen kahvia, ottaa mukavan kirjoitusasennon, ja alkaa kirjoittamaan teille kuulumisiamme. Kesäkuun alku on alkanut maistumaan jo ihan normaalilta elämältä. Ulkomaanmatkasuunnitelmat on edelleen jäissä, kaupoissa on edelleen maskipakko ja ostoajat (kello 9 - 12 vain yli 65 vuotiaille) ja suurimpia kokouksia on yhä rajoitettu. Kun muistaa huomioida nämä, pystyy elämään jo aika lailla kuten "a.e.k.", aikana ennen koronaa.  Kesäkuun alkuun on mahtunut useampia kivoja tapahtumia. Vietimme jälleen y