Kotiäitikomennus

Kirjoitustahtini on hiipunut hiipumistaan, meinasi koko toukokuu sujahtaa ohi kirjoittamatta. Toisaalta tähän on syynä se, että mietin onko arjessamme kyllin kiinnostavaa kirjoitettavaa. Toisaalta taas, välillä tuntuu että olisi asiaa, mutta aihepiirit menee niin jyrkästi ohi blogini teeman, että onko järkevää niitä tänne tuoda. Lopulta tajusin, että tämä on kuitenkin minun blogini, ja saan ihan itse päättää mitä tänne suollan, joten ehkäpä jatkossa näiden mamuilujemme lisäksi saatte/joudutte lukemaan enemmän myös muista aihepiireistä. Tai no, se luetteko vai ette, onkin sitten taas  teidän päätettävissänne.  Ympäristönsä rujoutta uhmaava yksinäinen kaunotar. Nämä unikot kasvavat täällä kuin voikukat Suomessa, joka pientareella ja rakennustyömaan sorakasassa. Ja näyttävät valtavan ihanilta!  Nyt tällä kertaa ajattelin kuitenkin  kirjoittaa ihan blogiini aihealueisiin sopivaa asiaa. Haluan palata aiheeseen nimeltä Ystävyys, josta kirjoittelinkin jo aiemmin, jo ennen tänne muuttoamme. V