Kotiäitikomennus

Minä en koskaan ole ollut hyvä kielissä. Tämä ajatus iskostui päähäni jo peruskoulussa. Kieltenopettajan kanssa ei oikein kemiat kohdanneet, ja vaikka hän varmasti parhaansa yritti, jäi tulokset mielenkiintoni puutteessa laihoiksi. Vaikka en ole ollut "hyvä" kieltenopiskelija suomalaisen peruskoulun mitta-asteikolla, olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut kielistä. Ei ulkomaanmatkaa, mille en olisi opetellut edes muutamia fraaseja paikallista kieltä. Peruskoulu onnistui iskostaman päähäni ajatuksen etten osaa kieliä. Muutama elämäni varrella kuulemani lause on kuitenkin jäänyt kytemään päähäni positiivisella tavalla. Ensimmäisen sanoi hyvä ystäväni Päivi, kun tankkasin englannin sanakokeeseen viimehetkellä, välitunnilla ennen kokeeseen menoa. Hän sanoi jotakuinkin että: "Sulla jää noi sanat tosi helposti mieleen, kun riittää että välkällä niitä hetken tankkaat." Noh, kyseessä oli varmaan niin sanottua "hauki on kala" -pänttäämistä, eli muistin sanat sen

Muuttaessamme Unkariin, en tiennyt paikallisista olosuhteista juuri mitään. En ollut koskaan edes piipahtanut Unkarissa, vaikka muuten olen kolunnut  Eurooppaa melko paljon. Luonnollisestikin Google sai siis laulaa aikalailla, ja kielen, hintatason ym. lisäksi kiinnosti etenkin sää. Ensilumi Kuopiossa lokakuussa 2019 Olen ehdottomasti kesäihminen jos on pakko valita, mutta pidän kyllä vuodenaikojen vaihtelusta. Joulu on talven ehdoton kohokohta, sitä olisi mukavaa viettää talvisissa, eli lumisissa maisemissa. Muuten olen usein vitsaillut, että Suomen vuodenaikarytmi, mutta käänteisenä olisi kiva, ja nyt olen sellaisen vuodenkierron ehkä saanut! Eli talvi on kuin Suomen kesä, lyhyt ja vähäluminen, ja kesä taas pitkä ja lämmin. Marraskuista ruskaa Pápassa Muutimme Pápaan marraskuun loppupuolella, jolloin piti olla vuoden huonointa aikaa säiden suhteen. Meillä sattui varmaan hyvää tuuria, mutta ensimmäiset viikot aurinko paistoi, lämpötila oli noin viidessätoista asteessa ja

Aloin kirjaamaan heti Unkariin tultuamme pieniä juttuja, jotka täällä on tai tehdään eri tavalla kuin Suomessa. Jotain olen voinut käsittää väärinkin, joten ei kannata lukea näitä minään kiistattomina faktoina. Epäilen, että monessakin kohtaa asioiden oikea tola minulle vielä selkiää, mutta siksikin haluan kirjoittaa nyt näitä oletuksiani tähän. Onpahan sitten jotakin mille myöhemmin naureskella. ;) Henkilötunnus Jo heti ensipäivinä kävi ilmi, ettei täällä  ilmeisesti käytetä henkilötunnusta. Tai sitten meidän "mamujen" henkilötunnukset eivät ole yhteneväiset paikalliseen järjestelmään, joten tarvitaan vaihtoehtoinen tapa todentaa henkilöllisyys. Virallisiinkin papereihin kysytään äidin tyttönimeä. Painomitat Satojen grammojen rinnalla täällä on käytössä usein dekagrammat. Kun Suomessa olen tottunut ostamaan vaikkapa 400g jauhelihaa, täällä vastaava pakkaus on 40dg. Toki satoina grammoinakin on merkintöjä, esim. isojen, kansainvälisten ketjujen tuotteissa. Kierrätys