Siirry pääsisältöön

Tutkimusretkiä kotikylällä toisen aallon alla

 Huoh, media on täyttynyt taas ääriään myöten koronasta ja sen "uudesta aallosta", joka on antanut merkkejään sekä Suomessa että myös täällä Unkarissa. Täällä juuri tällä meidän kylällämme on esiintynyt suhteellisen paljon uusia tapauksia. Suomessa on ollut paljon keskustelua maskisuosituksista. Vähän hämillänikin olen keskustelua seurannut, täällä kun maskipakko on ollut todellisuutta jo keväästä lähtien. Tosin, hyvä täälläkin asiasta on keskustelua jatkaa, maskien käytöstä on alettu lipsumaan enenevässä määrin, niitä käytetään väärin ja suurimmalla osalla jokin maskinlärpäke roikkuu leuan alla miten sattuu vain muodon vuoksi.


Jotenkin ei huvittaisi edes kirjoittaa tästä aiheesta enää, mutta minkäs teet, kun tätä samaa sataa joka tuutista. Itseäni pelottaa mahdollinen uusi lockdown, ja yritämme sen pelossa muistaa suojautumiskonstit, ne maskit, käsidesit, harvennetut kauppareissut jne. En millään jaksaisi enää kotiin linnoittautumista, ja esikoisen kotikoulu tuntuisi jotenkin ylivoimaiselta. Kyllä minä suomessa eskaritasoiset tehtävät osaisin varmasti siirtää lapsen osaamiseen, mutta täällä tuo kielipuoli aiheuttaa harmaita hiuksia. Lapseni osaa jo sekä lukea että kirjoittaa suomeksi, mutta näiden opettaminen englanniksi tuntuu hieman haasteelliselle, kun ei ole itsekään niitä sitä kautta opetellut. Esim. eri äänteiden opettaminen aakkosten yhteydessä on mysteeri, kun sama kirjain lausutaan paitsi eri tavalla kuin Suomessa, myös eri tavalla eri sanoissa jne. Noh, asioilla on tapana järjestyä, ehkä tälläkin kertaa.

Ennen tämän oletetun toisen aallon nousua, olemme ehtineet viettää muutamia viikkoja jopa ihan tavallisenomaista elämää. Mieheni loman päätyttyä, olemme tyttöjen kanssa kierrelleet oman kylämme nähtävyyksiä, sekä treffanneet ystäviämme leikkipuistossa sekä lounailla.

Tässä pieni tiivistelmä kivoista kiinnostavista kohteista kotikylällämme. 

Esterházy kastély -linna

Jalosukuisen Esterházy perheen vanha palatsi keskeisellä paikalla kylämme keskustassa. Palatsiin on entisöity huoneita kertomaan sen entisestä loistosta, ja lisäksi opastettua kierrosta elävöittävät aikalaisasuihin pukeutuneet näyttelijät jotka esittävät kohtauksia linnan elämästä. Nämä "prinsessat" hurmasivat erityisesti viisivuotiaan kulttuurinystävän. Opastetun kierroksen saa halutessaan korvakuulokkeisiin monilla eri kielillä, myös suomeksi! Itselleni aiheutti kuitenkin hieman sekaannusta ensimmäisessä huoneessa esitettävä video, joka oli englanniksi. Kun kuulokkeista raikasi eri tahtiin suomea, ja ihan kiinnostava video kuului läpi englanniksi, meni tärkeimmät pointit ohi molemmilla kielillä. Suosittelen kuuntelemaan videon englanniksi ja halutessaan suomenkielisen sitten erikseen, ennen tai jälkeen. :) 

Linnan kauniissa kappelissa järjestetään vielä nykyisinkin esimerkiksi häitä sekä kastejuhlia.

Opastus oli saatavilla korvakuulokkeisiin yllätykseksemme myös suomenkielisenä.

Näyttelijät elävöittivät kierrosta 

Kaunis kattaus on tehty kuuluisilla Herendin posliineilla

Lisää Herendin posliinia takan reunuksella


Pápan katolinen kirkko 

Suoraan Esterházy palatsia vastapäätä tien toisella puolella sijaitsee Pápan keskustori, jonka ehdottomana kruununa loistaa upea katolinen, barokkityylinen (joskaan tyylisuuntaus ei liene täysin "puhdas", koska kirkkoa on rakennettu ja muokattu vuosisatojen mittaan, jätän kuitenkin arkkitehtoniset sekä historialliset tulkinnat asioista enemmän tietävien tehtäväksi) kirkko (Pápai Szent István vértanú templom). Olen ihaillut kirkkoa aina torilla sijaitsevassa leikkipuistossa leikkiessämme, ja tässä taannoi noustessamme katujunan kyydistä, huomasimme sivuoven olevan auki, ja astuimme sisään mykistävän upeaan kirkkosaliin, jossa raikuvat urkuharjoitukset vielä ylevöittivät tunnelmaa. Jopa lapset hiljenivät katselemaan paikkoja ihan rauhassa, ja halusivat istahtaa kirkonpenkkiin. Viehättävä paikalline rouva yritti kertoa meille jotain kirkosta, mutta valitettavasti kielimuuri tuli jälleen kerran väliin.






Pannonia reformata -museo

Pápan reformoidun kirkon kirkkomuseo, jossa myös vaihtuvia näyttelyitä sekä viihtyisä viiniravintola/kahvila. Tässä museossa valokuvaaminen ei ollut sallittua, mutta museo on kyllä ehdottomasti pistäytymisen väärti. Tällä kertaa edes englanninkielistä opastusta ei valitettavasti ollut tarjolla, mutta sain käteeni tiivistelmän näyttelystä paperilla. Noh, kuten arvata saatatte, ei kahden pienen museokaverin kanssa uppouduta lukemaan täyteen präntättyä paperia, yritimme siis pärjätä oppaan kanssa elekielellä ym. 

Lapsista museon ehdoton kohokohta oli alakerran The Secrets of Hori -näyttely aitoine muumioineen! 

Museon sisäpihalla toimii myös pieni viihtyisä terassi


Kiertoajelu katujunalla

Kesäiset katujuna-ajelut on lasten kanssa kiva perinne jo koti-Kuopiossakin. Pakkaamme kassiin vähän keksiä, marjoja ja pillimehua, ja hyppäämme kyytiin. Näin saa katseltua kotikulmiakin ihan uusin silmin. 

Pápan katujunakierros starttaa aivan keskustorin kupeesta, ja kestää puolisen tuntia. Juna kiertää mm. kaikkien yllämainitsemieni kohteiden ohi, mutta mukaan mahtuu paljon muutakin. Kauniita eri uskonsuuntausten kirkkoja, Pápan Thermal Spa -kylpyläalue ja minua kiinnostava, mutta vielä käymättä jäänyt sinivärjäysmuseo näin esimerkiksi. Lisäksi saa kivan yleiskatsauksen tämän kauniin ja historiaa huokuvan barokkikylän keskustaan. 




Tällaisia kokemuksia ihan kotikulmilla. Kirjoituksen aloittamisen ja loppuunsaattamisen väliin mahtui taas niin monta päivää, että tilanne koronan suhteen on kiristynyt entisestään. Olenkin iloinen että olemme ehtineet näkemään paljon kivoja juttuja ennen mahdollista seuraavaa lockdownia (jota toivottavasti ei edes tulisi!). Iloitsen myös lasteni kiinnostuksesta museoihin ja historiaan. Esikoiseni pääsi museoon ensimmäisen kerran alle kolmevuotiaana, kun kävivät päiväkodin kanssa retkellä Kuopion museossa. Hän lumoutui kerrasta, ja on siitä lähtien kärttänyt museoihin säännöllisesti. Kuopus pääsikin siis ensivisiitilleen samaiseen museoon rintarepussa jo muutaman viikon ikäisenä. 

Voikaa hyvin ystävät, tuttavat ja kylänmiehet. Koitetaan pitää tämä korona-peikko aisoissa, että pääsemme pian taas Kuopionkin kulmia koluamaan. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jäähyväiset Pápalle

 Aiemmista suunnitelmistani poiketen en ole saanut aikaiseksi kirjoitettua blogini kauniisti paketoivaa jäähyväiskirjoitusta, vaikka paluumuutimme Suomeen jo heinäkuun alussa. Syy tähän on niinkin yksinkertainen, että aluksi en vain pystynyt, ja sitte, mitä enemmän aikaa kului, sitä syvemmälle mielen perukoille vaipui blogin päivittäminen. Viszontlátásra Pápa  Miksikö en heti pystynyt? Olen sen verran tunteellinen ihminen   itkupilli, että yksinkertaisesti kävin läpi aikamoisia tunnemyrskyjä hyvästellessämme elämäämme rakkaaksi käyneessä Pápassa. Muutto Suomesta Unkariin oli aikanaan henkisesti raskas, kun taakse jäi ystävät ja perhe. Kuitenkin jo lähtiessämme tiesimme myös palaavamme, ja että (todennäköisesti) kaikki rakkaat ihmisemme odottaisivat meitä täällä kun palaamme. Nyt takaisin muuttaessamme taas jouduimme hyvästelemään monia läheisiksi ja tärkeiksi muodostuneita ystäviä tietäen että osaa heistä emme väistämättä näe enää koskaan,  koska yhteisömme väestä suurin osa oli myös k

Kotiäitikomennus päätökseen!

 Saatuani Digitaalisen markkinointiviestinnän opintoni valmiiksi maaliskuussa, on mieli alkanut vaeltelemaan jo tulevaan syksyyn, ja uuden työn etsimiseen. On kulunut useita vuosia siitä kun olen viimeksi töitä hakenut ja kaikki on muuttunut, eikä vähiten pelkästään jo ne hakemuskirjeet! Enää ei taida riittää pelkkä wordilla rustattu listaus työkokemuksestani, nyt  pitää erottua visuaalisesti näyttävillä saatekirjeillä. Koska blogini on minun juttujeni areena, kirjoitan nyt tällä kertaa omista työnhakuhaaveistani ja ajatuksistani myös tänne. Joskus maailmankaikkeus kuulee mitä sinne kuiskataan... ;)  Myös itse hakija on muuttunut. Kun viimeksi hain töitä olin lapseton kolmikymppinen lähiesimies-opiskelija, ja tiesin haluavani täsmälleen sen pestin mitä hain ja jonka sain. Nyt yli nelikymppisenä kotiäitinä haen uusia polkuja, enkä ole edes ihan varma missä ne polut saattaisivat kulkea. Tulen syksystä alkaen pyörittämään lapsiperhearkea yksin (ainakin jonkun aikaa), joten minulle tutut k

Kotiäiti opiskelee ja muita hyviä vitsejä

Ennen kuin edes aloitankaan varsinaisesta aiheestani, suokaa minulle anteeksi pitkäksi venähtänyt blogihiljaisuus. Jo aloittamani vuosikatsauskin jäi ikävästi kesken, mutta jaksamista ei nyt vain yksinkertaisesti riittänyt tähän projektiin, syistä joista otsikkokin juontuu. Yritin siis saattaa opintoni päätökseen tältä keväältä, mutta eihän se homma sitten mennytkään kuten siinä kuuluisassa pitsihuvilassa rannikolla. Mutta palataanpa nopeasti viime syksyyn ja opiskelujeni alkuun. Kukkivia puita Unkarissa keväällä 2022 Kuopukseni aloitti paikallisten säädösten mukaan koulutaipaleensa kolmen ja puolen vuoden kypsässä iässä viime syksynä. Tähän saakka olin hoitanut häntä kotona, eikä minulla ollut suurempia ongelmia miettiä miten aikani kulutan, mutta nyt minulle vapautui yhtäkkiä rutkasti lisäaikaa arkipäiviini. Edessä alkoi siintelemään myös työelämään paluu noin vuoden päästä, syksyllä 2022, joten aloin miettimään miten voisin virkistää hieman omaa osaamistani sekä "pitää itseäni