Kotiäitikomennus

 Hahah, niinhän siinä kävi, että tammikuun alun hyvä aloitus postaustahdissa kostautui kuukauden "radiohiljaisuudella" Kotiäitikomennuksessa. Instan puolella olen hiukan aktiivisempi, ottakaa seurantaan jos ikävä iskee postausten välissä! Olen tasapainotellut tämän alkuvuoden jatkuvan väsymyksen, mutta onneksi myös elämää ilostuttavien asioiden keskellä. Ensimmäinen aiheutuu suurimmaksi osaksi kolmevuotiaan kuopukseni aamuheräilyistä. Hän kun on keksinyt että aamuviideltä on loistava aika herätä. Itse olen iltakukkuja, joten tämä kombinaatio saa aikaan unissakävelevän zombien, joka vain odottaa iltaa, että pääsisi taas nukkumaan. Ja illan tullen päättää sitten lukea "vain pari sivua", huomatakseen puolilta öin että pitäisköhän alkaa levolle, herätys on ihan kohta. Äääk! Ei riitä minulle pidemmän päälle nämä 4 -5 tunnin yöunet. Nyt olen ruvennut hivuttamaan lapsen nukkumaanmenoaikaa myöhemmäksi, ja hitaasti mutta varmasti myös heräämisaika on siirtymässä edes lähemmä...