Vietimme viime viikolla tyttöjen ja äitini kanssa mukavan aamupäivän Kuopion torilla kierrellen. (Tässä kohtaa huomaan olevani erittäin amatöörimäinen blogin kirjoittaja, olisihan minun pitänyt muistaa ottaa kuvia tekstin piristykseksi. Mutta jostain se on aloitettava, niin mennään nyt teksti edellä, ja skarppaan jatkossa niiden kuvien suhteen.) Syy keskustaan tulollemme oli tylsähkö, jouduin käymään verikokeissa työterveydessä lähestyvän nelikymppisyyden (kääk!) aiheuttaman vuosikontrollin vuoksi. Mummo jäi lasten kanssa torille avattuun Uppo-Nalle aiheiseen leikkipuistoon odottelemaan. Selvisin kokeista kuitenkin nopsaan, joten meille jäi mukavasti aikaa kierrellä keskustassa ennen kuin pienimmäisen päiväuniaika alkoi painamaan päälle.
Lounastimme oikein perisavolaisen lounaan torin muikkukojulla. Napsimme kolmeen pekkaan annoksen herkullisia muikkuja,mummolla ei ollut vielä lounasnälkä. Kyllä nämä lapset savolaisiksi tunnisti, sen verran "suu nappas" tälle herkulle molemmilla.
Lounaan jälkeen kiersimme kauppahallin, ja lapset ihmettelivät kalatiskien kaloja, kukkakaupan kaunokaisia ja etenkin esikoinen herkkukaupan erilaisia suklaakonvehteja. Äitinsä tyttö!
Kauppahallista laskeuduimme hissillä torin alle kauppakeskus Apajan puolelle. Olin saanut Turkuun muuttaneelta ystävältäni vinkin kivasta kaupasta siellä, nimeltään Ateljee Keltainen Talo. Kyseessä on Kuopiolaista suunnittelua ja ylipäätään kotimaista tuotantoa liputtava myymälä, josta ajattelin katsella jotain pientä kivaa Unkarin kotiimme. Olin ajatellut käyväni vain katselemassa tällä kertaa, mutta "sorruin" kuitenkin ostamaan keittiöpyyhkeen Kallevesj -laulun säkeillä koristettuna, sekä magneetin, johon on painettu Mualiman napa -logo.
Sama logo on ikuistettu keskelle Kuopion toriakin, ja logon suunnittelun takana on Ateljee Keltaisen Talon suunnittelijat! Hyvä se on mualimallakii laettoo magneetti jiäkuapin ovveen muistuttammaan koij'sta.
Innostuimme äitini kanssa tästä Kuopio -teemasta vähän, ja lupasimme lapsille jäätelöä jos jaksavat vielä hetken aikuisten asioita ja kävimme kiertämässä vielä Taito Shopin Torikulmalla. Sieltä löytyi myös hauskoja Kuopio ja Suomi -aiheisia tuotteita, mutta tällä kertaa mukaan tarttui vain ideoita pukinkonttiin.
Tässä välissä lapset, tai lähinnä tuo isompi ihana, saivat jäätelönsä. Aurinkokin paisteli oikein somasti, ja kotikaupunki näytti vilkkaudessaan parastaan.
Jatkoimme matkaamme Carlsonille, jossa katselimme vielä Vallilan Kuopio-kankaita. Aiemman, värikkään version rinnalle oli tullut todella kauniin värinen vaihtoehto. Tästä voisin haluta verhot (tai yhden) uuteen kotiin.
En tiedä kuulostaako nämä ostokseni ja ostossuunnitelmani teistä ihan hassuille? En ehkä täällä Kuopiossa asuessani valitsisi näitä tuotteita, mutta jotenkin tuntuu kivalle ajatukselle viedä Unkariin mukanamme pieni pala kotia. Kuitenkin, mielestäni hienovaraisesti kotikaupunkia korostaen, tuskin näitä viittauksia muut kuin kuopiolaisvieraamme pistävät merkille.
Tällaista kotiseututunnelmointia tällä kertaa. Koska aloittelen vasta blogin kirjoittelua, tämä lienee kaikille muutenkin itsestäänselvää, mutta kirjoitin tuotteista joista halusin, kyse ei siis ole mistään yhteistöistä. Otsikkoteksti on napattu Timi Lexikonin biisistä. :)
Lounastimme oikein perisavolaisen lounaan torin muikkukojulla. Napsimme kolmeen pekkaan annoksen herkullisia muikkuja,mummolla ei ollut vielä lounasnälkä. Kyllä nämä lapset savolaisiksi tunnisti, sen verran "suu nappas" tälle herkulle molemmilla.
Lounaan jälkeen kiersimme kauppahallin, ja lapset ihmettelivät kalatiskien kaloja, kukkakaupan kaunokaisia ja etenkin esikoinen herkkukaupan erilaisia suklaakonvehteja. Äitinsä tyttö!
Kauppahallista laskeuduimme hissillä torin alle kauppakeskus Apajan puolelle. Olin saanut Turkuun muuttaneelta ystävältäni vinkin kivasta kaupasta siellä, nimeltään Ateljee Keltainen Talo. Kyseessä on Kuopiolaista suunnittelua ja ylipäätään kotimaista tuotantoa liputtava myymälä, josta ajattelin katsella jotain pientä kivaa Unkarin kotiimme. Olin ajatellut käyväni vain katselemassa tällä kertaa, mutta "sorruin" kuitenkin ostamaan keittiöpyyhkeen Kallevesj -laulun säkeillä koristettuna, sekä magneetin, johon on painettu Mualiman napa -logo.
Sama logo on ikuistettu keskelle Kuopion toriakin, ja logon suunnittelun takana on Ateljee Keltaisen Talon suunnittelijat! Hyvä se on mualimallakii laettoo magneetti jiäkuapin ovveen muistuttammaan koij'sta.
Innostuimme äitini kanssa tästä Kuopio -teemasta vähän, ja lupasimme lapsille jäätelöä jos jaksavat vielä hetken aikuisten asioita ja kävimme kiertämässä vielä Taito Shopin Torikulmalla. Sieltä löytyi myös hauskoja Kuopio ja Suomi -aiheisia tuotteita, mutta tällä kertaa mukaan tarttui vain ideoita pukinkonttiin.
Tässä välissä lapset, tai lähinnä tuo isompi ihana, saivat jäätelönsä. Aurinkokin paisteli oikein somasti, ja kotikaupunki näytti vilkkaudessaan parastaan.
Jatkoimme matkaamme Carlsonille, jossa katselimme vielä Vallilan Kuopio-kankaita. Aiemman, värikkään version rinnalle oli tullut todella kauniin värinen vaihtoehto. Tästä voisin haluta verhot (tai yhden) uuteen kotiin.
En tiedä kuulostaako nämä ostokseni ja ostossuunnitelmani teistä ihan hassuille? En ehkä täällä Kuopiossa asuessani valitsisi näitä tuotteita, mutta jotenkin tuntuu kivalle ajatukselle viedä Unkariin mukanamme pieni pala kotia. Kuitenkin, mielestäni hienovaraisesti kotikaupunkia korostaen, tuskin näitä viittauksia muut kuin kuopiolaisvieraamme pistävät merkille.
Tällaista kotiseututunnelmointia tällä kertaa. Koska aloittelen vasta blogin kirjoittelua, tämä lienee kaikille muutenkin itsestäänselvää, mutta kirjoitin tuotteista joista halusin, kyse ei siis ole mistään yhteistöistä. Otsikkoteksti on napattu Timi Lexikonin biisistä. :)
Kommentit
Lähetä kommentti