Iho veltostuu, luut haurastuvat, hedelmällisyys romahtaa, lihakset surkastuvat, näkö heikkenee... Kääk! Google ei lupaile pelkkää hyvää nelikymppiselle naiselle. Sillä sitä minä nyt olen, nelikymppinen. Viidennellä kymmenennellä. Keski-ikäistyvä.
Kuluneisiin neljäänkymmeneen elämäni vuoteen mahtuu niin paljon. En nyt ala pitkästyttämään teitä koko elämäntarinallani, mutta viimeksi kulunutta vuosikymmentä haluan hetken fiilistellä.
Ensimmäinen vuoteni kolmikymppisenä alkoi erolla silloisesta parisuhteestani, mutta siitä seurasi elämäniloa, juhlia ja ystäviä tihkuva ilon vuosi. Sitä vuotta muistelen varmaan hymyssäsuin vielä seniorikodin kiikkustuolissa istuessanikin. Täytettyäni 31 tapasin halloweenbileissä nykyisen muruni, ja siitä alkoi aivan uudenlainen aikakausi elämässäni. Voisin sanoa, että nämä vuodet ovat antaneet minulle kaiken sen, mitä olen elämältä ikinä pyytänyt. Meillä on oma koti, sain itselleni todella mieluisan työpaikan, olemme matkustelleet paljon, ja vuosikausien haaveilun jälkeen minusta tuli vihdoin äiti. Vaikka arkeemme mahtuu haasteita, kuten kaikilla, olen sanoinkuvaamattoman onnellinen näistä aarteistani. Kahdesta pienemmästä, ja yhdestä isosta, joka on ollut mukana toteuttamassa kaikki nämä haaveeni. ♡
Jälkimmäisessä ongelmassa auttaa iän tuoma sallivuus, kaiken ei tarvitsekaan näyttää enää ihan samalle kuin kaksikymppisenä.
Työidentiteettini etsiminen ja päässäni pyörivät "mitä minä tekisin isona?" -kysymykset sen sijaan saavat nyt hieman jatkoaikaa, kun pakkaamme omaisuutemme rekan konttiin, ja muutamme kolmeksi vuodeksi Unkariin. Ehkä keksin siellä jotain kehittävää tekemistä itsellenikin, mutta ainakaan minun ei tarvitse viedä vierastavaa ja eroahdistuvaa pienimmäistäni vielä hoitoon. Jotain symbolista näen siinäkin, että syntymäpäiväni on myös Unkarin kansallispäivä!
Unohdetaan alun negislistaus. Olen itsevarmempi, olen vastaanottavainen uusille kokemuksille, olen suvaitsevainen, olen terve, minulla on paljon rakkautta elämässäni (perhe ja ystävät ♡). Minulla on vielä niin paljon nähtävää ja koettavaa elämän seikkailussa.
Tervetuloa viides vuosikymmen!
Kuluneisiin neljäänkymmeneen elämäni vuoteen mahtuu niin paljon. En nyt ala pitkästyttämään teitä koko elämäntarinallani, mutta viimeksi kulunutta vuosikymmentä haluan hetken fiilistellä.
Ensimmäinen vuoteni kolmikymppisenä alkoi erolla silloisesta parisuhteestani, mutta siitä seurasi elämäniloa, juhlia ja ystäviä tihkuva ilon vuosi. Sitä vuotta muistelen varmaan hymyssäsuin vielä seniorikodin kiikkustuolissa istuessanikin. Täytettyäni 31 tapasin halloweenbileissä nykyisen muruni, ja siitä alkoi aivan uudenlainen aikakausi elämässäni. Voisin sanoa, että nämä vuodet ovat antaneet minulle kaiken sen, mitä olen elämältä ikinä pyytänyt. Meillä on oma koti, sain itselleni todella mieluisan työpaikan, olemme matkustelleet paljon, ja vuosikausien haaveilun jälkeen minusta tuli vihdoin äiti. Vaikka arkeemme mahtuu haasteita, kuten kaikilla, olen sanoinkuvaamattoman onnellinen näistä aarteistani. Kahdesta pienemmästä, ja yhdestä isosta, joka on ollut mukana toteuttamassa kaikki nämä haaveeni. ♡
Nyt neljänkympin merkkipaalun lähestyessä olen potenut kevyttä ikäkriisiä. Suunta on ollut hieman hukassa, ja olen mietiskellyt paljon töihinpaluun haasteita ja jatkoani nykyisessä työssäni. Peilikuva ei tunnu aina ihan omalle (valkoiset hiukset valtaavat alaa, ja yövalvomisiin nautitut lohtusuklaat jämähtävät vyötärölleni).
Jälkimmäisessä ongelmassa auttaa iän tuoma sallivuus, kaiken ei tarvitsekaan näyttää enää ihan samalle kuin kaksikymppisenä.
Työidentiteettini etsiminen ja päässäni pyörivät "mitä minä tekisin isona?" -kysymykset sen sijaan saavat nyt hieman jatkoaikaa, kun pakkaamme omaisuutemme rekan konttiin, ja muutamme kolmeksi vuodeksi Unkariin. Ehkä keksin siellä jotain kehittävää tekemistä itsellenikin, mutta ainakaan minun ei tarvitse viedä vierastavaa ja eroahdistuvaa pienimmäistäni vielä hoitoon. Jotain symbolista näen siinäkin, että syntymäpäiväni on myös Unkarin kansallispäivä!
Unohdetaan alun negislistaus. Olen itsevarmempi, olen vastaanottavainen uusille kokemuksille, olen suvaitsevainen, olen terve, minulla on paljon rakkautta elämässäni (perhe ja ystävät ♡). Minulla on vielä niin paljon nähtävää ja koettavaa elämän seikkailussa.
Tervetuloa viides vuosikymmen!
Kommentit
Lähetä kommentti